Kompromissi on tärkeä sana. Et voi saada kaikkea kerralla. Joku jää aina kesken tai tulee tehdyksi hutiloiden. Ennemmin tai myöhemmin tulee hetki, jolloin et todellakaan tiedä, missä ipana on ja mitä tekemässä. Jos se huutaa, tiedät ainakin missä se on. Jos se huutaa lujaa, se on joko pahasti vahingoittunut tai ei ylety johonkin tahtomaansa objektiin (joka yleensä on laitettu ihan syystä sen ulottumattomiin). Jos se on ihan hipihiljaa, menisin jo katsomaan. Yleensä silloin se tekee pahojaan, kuten repii kirjaston kirjaa tai sovittelee kuolaisia sormiaan pistorasiaan.
Keskeytyksiä tulee. Pantattu kakka ilmiintyy yleensä juuri silloin kun olet saanut parhaan siivousdraivin päälle. Jos käy huono tuuri, on kakka mallia vaihda ipanan kaikki vaatteet ja pese hoitopöytä sekä itsesi. Jos käy hyvä tuuri, kakka on vain sellainen jonka ravistelu vaipasta pönttöön harmittaa siitä syystä, että ne kirotut pökäleet ei ikinä tipu suoralla lentoradalla veteen vaan ottavat osumaa pöntön kaikkiin mahdollisiin laitoihin, mistä syystä allaolevan kotityölistan kohta "vessanpesu" tuntuu turhaan tehdyltä.
Päätä etukäteen, mihin aiot reagoida. Kun ipana tunkee crocsin kantapäätä suuhunsa, sille voi sanoa "kultapieni älä laita kenkää suuhun", mutta imuria ei silti kannata laskea käsistään, koska seuraava vaihtoehto on että ipana tulee niin lähelle ettei imurointi enää onnistu.
Huonostinukkuvan lapsukaisen päiväuniaikaa EI käytetä siivoamiseen. Jos saat päivässä 40 min omaa aikaa, keitä kahvit, ota lehti, istu sohvalla, näpelöi läppäriä ilman ylimääräisiä liimanäppejä. Korostan, ÄLÄ siivoa silloin.
 |
| Sotku ja syypää |
Tässä muutamia peruskotitöitä ja kuinka ne sujuvat 11++ kuukautta vanhan apurin kanssa:
- ruuanlaitto. Iisipiisi, jos kymmenkiloinen puntti lahkeessa ei haittaa. Liikkumista se vähän haittaa. Paras käyttää housuja joiden vyötärökuminauha on vielä voimissaan. Sukkahousuissa on iso nipistysriski. Joka toinen lauseesi on irrotapa kulta hetkeksi äitin lahkeesta. Tähän osastoon kuuluu myös soseuttaminen, survominen, käsin tiskaaminen, pilkkominen ja toisinaan myös oma ruokailu.
- tiskikoneen tyhjentäminen. Näin se sujuu: avaa luukku. Ipana konttaa riemukirkuen apuun. Nosta aterinkori pois ipanan ulottuvilta, siinä on puukkoja ja veitsiä ja muita vaarallisia kohteita. Anna ipanan kamppailla pikkulautasten ja kulhojen kanssa. Lado astiat kaappiin. Ota vastaan loppuraivo kun suljet luukun.
- vessanpesu. Sujuu yleensä kevyellä harhautuksella. "Tiputa" maahan pesusieni, shampoopullo tai kylpylämpömittari. Pese pönttö. Sulje kansi! Korostan, sulje se heti.
- pyykkien viikkaaminen tai ripustaminen. No problem, jos ei haittaa tehdä kaikkia työvaiheita n. kolmesti. Yleensä pikkuapuri viihtyy pyykkitelineen alla ja vetelee narulta alas kaiken mihin ylettyy. Ja koska se osaa jo seistä varsin vakuuttavasti huojumatta, sehän ylettyy. Toisella kädellä se vetää vessapaperia telineestä. Onneksi ipana on vielä niin kiltti, että yleensä ojentaa lattialle kiskomansa vaatekappaleet pyytämättä takaisin. Pysy laskuissa: ipana ei vielä erottele, mikä vaate oli likapyykissä ja mikä oli menossa puhtaana kaappiin. Saatat erehdyksessä roikuttaa narulla isännän likaisia kalsareita.
- pyyhintä. Älä erehdy luulemaan että tämä tarkoittaisi koriste-esineiden harrasta hinkkaamista silkkiliinalla. Ei. Pyyhintä tarkoittaa sitä että huitaiset äkkiä kaikista lähmäisimmät kohdat, ne jotka näyttävät siltä että alkavat seuraavaksi tuottaa karvaista kasvustoa. Vähän voit pyyhkiä myös telkkariruutua jotta pienet sormenjäljet ei samenna tekstityskenttää. Ruokapöydän puhdistus vaatii yleensä kaaputuslastan ja pienen raivon, jotta kaiken pöytään, sen alapintaan, jalkoihin ja syöttötuolin aivan kaikkiin osiin pinttyneen ruuanjämän saa irti. Pyyhintä suoritetaan yleensä työntäen vuorojaloin karjuvaa ipanaa kauemmas.
- lelujen kerääminen. Mahdoton tehtävä, kun ipanan lempiharrastus on levittää koko lelulaatikkonsa pitkin huushollia. Paras kerätä supernopeasti, kuusi lelua kerralla, koska toistaiseksi ipana osaa heittää vain yhden tai hyvällä tuurilla kaksi lelua kerralla pois laatikosta.
- imurointi. Tämä oli niin helppoa silloin kun ipana oli 4 kk. Laittoi sitterin vyöt kiinni, avasi telkkarista Australian Master Chef ja antoi Electroluxin laulaa juuri niin kauan kuin oli tarvis. Kurkkasi välillä kulman takaa ja huusi kukkuu. Toista on nyt! Imurointi on mallia pika. Se tarkoittaa pääväyliin keskittymistä ja sellaista työskentelynopeutta, että hitaampi energiansäästölamppu ei ehdi syttyä täyteen loistoonsa kun huone on jo valmis. Se tarkoittaa myös sitä, että imuriin vedetään kaikki kissaa pienempi, mukaanlukien porkkanaraaste ja kaikki alle metriset wc-paperisoirot (kts. kohta pyykkien viikkaaminen tai ripustaminen). Yritetään vältellä pieniä sukkia, pipoja ja tumppuja. Oman lisämausteensa tuovat tätä pikavauhtia etenevää imuroitsijaa villisti pakenevat kissat ja koirat. Hien kuuluu nousta pintaan. Ipanan osalta imurointi on aika helppo nakki, yleensä ipana keskittyy levittelemään niitä leluja jotka juuri keräsit pois imurin alta, tai sitten se hipelöi imurin johtoa tai föönaa tukkaansa lämpimässä vastatuulessa aivan imurin takana. Riskitekijänä imurointiin liittyy imurin keskimääräistä kovempi käyntiääni: et ihan kuule, mitä ipana touhuaa. Riskinottokykyä tarvitaan - mennäkö vielä ulkoeteinen vai käydäkö katsomassa missä ipana? Onnea on että ipana on oppinut laskeutumaan itse huushollin kaksi porrasaskelmaa, asiallisesti takapuoli edellä, joten enää ei tarvitse koko ajan pelätä sydän kurkussa, että se on taittanut niskansa siirtyessään paikasta a paikkaan b.
- lattianpesu. Sula mahdottomuus, väittäisin. Ainakin jos jotain voi päätellä siitä intohimosta, millä ipana läiskyttää vettä koirien ja kissojen vesikupeissa, sekä omassa täyttyvässä kylpyammeessaan. Läiskyttämiseen kuuluu olennaisena osana omien kastuneiden sormien imeskely. Toisaalta, eikös Tolu ole jonkinsortin luonnontuote...? En tiedä. Tämä kohta testataan nyt.
Työn iloa, kanssamutsit!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti